Kesäkuussa oli ihania vesisateita jotka saivat aikaan värjäämisen innon. Alla seuraava satsi. Kaikissa lankana 7-veljestä ja puretteena käytetty alunaa.
Ensimmäisenä pieneen lankakokeiluun päätin kokeilla naapurin takapihalla kasvavaa haitalliseksikin luokiteltu tatar. Käytin tatarin lehtiä, josta tuli hyvin hailakka väri. Ei jatkoon.
Vaahteran lehdet toivat hieman pettymyksen. Väri on oikeastaan hyvin vaalea ruskeanvihreä. Ei jatkoon.
Raparperin lehdet ja varret laitoin sekaisin ja keittäessä sain aikaan kiisseliä. No, eihän se syötäväksi tullut ja päätin pitää ruostunutta hevosenkenkää vedessä 15 minuuttia. Väri on kaunis, mutta liisterimäinen vielä huuhdellessakin. Jatkoon.
Juhannuskoivut pääsivät värjäämään seuraavaa lankaa. Jatkoon.
Luin kasvivärjäyskirjasta että saniaisesta saisi kaunista väriä lankoihin. Kokeilin sitä luonnonvalkoiseen ja valkoiseen lankaan. Tämäkin oli hieman pettymys.
Naapurin lapset ihmettelivät mitä ihmettä teen kerätessäni nokkosia. Kerroin keittäväni myrkkylientä ja värjääväni lankoja. Arvaten tätä seurattiin hyvin suurella mielenkiinnolla. Nokkonen toi vihreän värin odotusten mukaisesti.
Lepän kuoreenkaan en pettynyt, vaikka pienet versot olin pätkinyt kokonaisina kattilaan.
Lubiinilla värjäsin kylmävärjäyksenä kukat, monena eri satsina. Oikealla siniset 1. värjäyksestä 2kpl, keskellä 1. jälkiväri ja vasemmalla 2. jälkiväri. Oikealla värjätty lehdillä.
Viime syksynä keräsin naavaa metsästysreissulla ja jännitin miten värjäyksen käy kun naava oli ollut talven jemmassa. Väri oli kaunis, ehdottomasti jatkoon.
Tässä vielä tämän kesän värjäykset.