Olin viime viikonloppuna Tampereen työväenopiston lusikkakorukurssilla jonka opettajana toimi Susanna Nurminen. Aikaisempaa kokemusta minkäänlaisesta korunteosta minulla ei ollut, joten kurssi hieman hirvitti ja jännitti. Kurssipäivät olivat pe, la ja su.
Mutta kivaa oli ja opin todella paljon uutta!
Opettaja hieman naurahti, kun sanoin haluavani tehdä yhden setin missä olisi sormus, korvakorut, kaupakoru ja rannekoru. Perjantaina olin jo halkaissut useamman lusikan ja porannut 8 reikää.
Yläkuvassa oleva setti syntyi lauantaina hieman puolenpäivän jälkeen. Tavoite oli saavutettu! Sitten pitikin miettiä mitä seuraavaksi. Allaoeva helmikoru syntyi opetellessa eri sitomistekniikoita. Sormus oli yllättävän vaikea tehdä!
Sitten syntyi korvakorut, minkä keskellä oleva osa on toisista vanhoista korvakoruista yhdistetty.
Lusikoista tein kaulakoruja ja kokeilin eri tekniikoita lusikan pintaan.
Viimeisenä työnä tein vielä toisen rannekorun, missä lukee Ester.
Lauantaina oli jo takki ihan tyhjä, mitä seuraavaksi? Selasin googlea illan ja ajatuksena oli tehdä toinen setti. Kuitenkin vasta sunnuntaiaamuna valkeni, minkälainen.
Alla oleva setti on tehty opettajan samanlaisesta myytävästä setistä. Tähän olen todella ylpeä, sillä uskalsin sahata lusikoita!
Lisäksi minulla oli mukana alpakkahaarukoita, mistä syntyi korut. Keskellä ehjä, reunoilla haarukoista tehdyt korut.
Lisäksi kurssikaveri totesi keskellä olevan palan näyttävän ihan leipälapiolle. Kyllä, siitäpä siis kaulakoru leivän leipojalle!
Lisäksi lumme-setistä jääneet varret taivuttelin rannekoruiksi, vaikka eivät olleetkaan samanlaisia lusikoita. Näitä kävi useampi kurssikaveri ihastelemassa.
Sunnuntaina olin sitä mieltä, ettei ikänä enää! Kuitenkin tässä olen huomannut vilkuilevani lusikoita ja haarukoita, mitä en vielä käyttänyt. Ehkä tälle on jossain välissä jatkoa...
